1 Poikani, jos sinää takaat lähimmäises, niin sinä olet kiinnittänyt kätes muukalaiseen. 2 Sinun sanoissas olet sinä paulaan istunut: sinä olet saavutettu puheissas. 3 ee siis, poikani, näin: pelasta itses: sillä olet tullut lähimmäises käsiin: joudu, nöyryytä itses ja vaadi lähimmäistäs. 4 Älä anna silmilles unta, eikä silmälautas torkkua. 5 Kirvoita itses niinkuin metsävuohi pois käsistä, niinkuin lintu pyytäjänsä käsistä.
6 Mene laiska myyriäisen tykö, katso hänen menoansa ja opi. 7 Vaikka ei hänelläyhtään hallitsiaa, teettäjää ja isäntää ole, 8 Kuitenkin valmistaa hän elatuksensa suvella, ja koo ruokansa eloaikana. 9 Kuinka kauan sinä laiska makaat? koskas nouset unesta? 10 Makaa vielä vähä, ota vielä unta päähäs; laske kätes vähä yhteen, ettäs vielä levätä voisit; 11 Niin köyhyys äkisti tulee päälles niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies.
12 Jumalatoin ihminen, vahingollinen mies, kävelee suunsa vääryydellä, 13 Iskee silmää, nyhtää jalvoillansa, kokottelee sormillansa. 14 Vääryys on hänen sydämessänsä, ja aikoo pahaa: hän saattaa riidat matkaan. 15 Sentähden tulee pikaisesti hänen kadotuksensa, ja hän äkisti muserretaan rikki, niin ettei hänellä yhtään parannusta ole.
16 Kuusi on, joita Herra vihaa, ja seitsemää kauhistuu hänen sielunsa: 17 Ylpiät silmät, petollinen kieli, kädet, jotka vuodattavat viatonta verta; 18 Sydän, joka vahingollisia ajattelee, jalat, jotka ovat nopsat pahuuteen juoksemaan; 19 Väärä todistaja, joka valheita tuottaa, ja se, joka saattaa riidan veljesten välille.