6 (H40:1) Silloin Herra vastasi Jobille tuulispäästä ja sanoi:
7 (H40:2) "Vyötä nyt kupeesi kuin mies; minä kysyn sinulta, opeta sinä minua. 8 (H40:3) Sinäkö teet tyhjäksi minun oikeuteni, tuomitset minut syylliseksi, ollaksesi itse oikeassa? 9 (H40:4) Tahi onko sinun käsivartesi niinkuin Jumalan, ja voitko korottaa äänesi jylinän niinkuin hän?
10 (H40:5) Kaunistaudu kunnialla ja korkeudella, pukeudu loistoon ja kirkkauteen. 11 (H40:6) Anna vihasi kiivastuksen purkautua, ja masenna katseellasi kaikki ylpeät. 12 (H40:7) Nöyryytä katseellasi kaikki ylpeät, ja muserra jumalattomat siihen paikkaan. 13 (H40:8) Kätke heidät tomuun kaikki tyynni, sulje heidän kasvonsa salaiseen kätköön. 14 (H40:9) Silloin minäkin ylistän sinua, kun oikea kätesi on hankkinut sinulle voiton.
15 (H40:10) Katso Behemotia, jonka minä loin niinkuin sinutkin; se syö ruohoa niinkuin raavas. 16 (H40:11) Katso, sen voima on lanteissa, sen väkevyys vatsalihaksissa. 17 (H40:12) Se ojentaa jäykäksi häntänsä kuin setripuun, sen reisijänteet ovat lujiksi punotut. 18 (H40:13) Sen luut ovat niinkuin vaskiputket, sen nikamat niinkuin raudasta taotut.
19 (H40:14) Se on Jumalan töiden esikoinen; sen luoja ojentaa sille miekan. 20 (H40:15) Sille kantavat satonsa vuoret, joilla kaikki metsän eläimet leikitsevät. 21 (H40:16) Lootuspensaiden alla se makaa, ruovikon ja rämeen kätkössä. 22 (H40:17) Lootuspensaat peittävät sen varjoonsa, puron pajut ympäröivät sitä. 23 (H40:18) Jos virta hätyyttää, ei se säikähdy, se on huoleton, kuohukoon vaikka itse Jordan sen kitaan. 24 (H40:19) Kukapa kävisi kiinni sen silmiin, lävistäisi heittoaseella sen turvan?
1 (H40:20) Voitko onkia koukulla Leviatanin ja siimaan kietoa sen kielen? 2 (H40:21) Voitko kiinnittää kaislaköyden sen kuonoon ja väkäraudalla lävistää siltä posken? 3 (H40:22) Rukoileeko se sinua paljon, tahi puhutteleeko se sinua lempeästi? 4 (H40:23) Tekeekö se liiton sinun kanssasi, että saisit sen olemaan orjanasi ainaisesti? 5 (H40:24) Voitko leikkiä sillä niinkuin lintusella tahi sitoa sen tyttöjesi pidellä? 6 (H40:25) Hierovatko pyyntikunnat siitä kauppaa, jakavatko sen kauppamiesten kesken? 7 (H40:26) Voitko iskeä sen nahan täyteen ahinkaita ja sen pään kala-ahraimia? 8 (H40:27) Laskehan vain kätesi sen päälle, niin muistat sen ottelun; et sitä toiste yritä! 9 (H40:28) Katso, siinä toivo pettää; jo sen näkemisestä sortuu maahan." 10 (H41:1) "Ei ole niin rohkeata, joka sitä ärsyttäisi. Kuka sitten kestäisi minun edessäni? 11 (H41:2) Kuka on minulle ensin antanut jotakin, joka minun olisi korvattava? Mitä kaiken taivaan alla on, se on minun.
12 (H41:3) En saata olla puhumatta sen jäsenistä, en sen voimasta ja sorjasta rakenteesta. 13 (H41:4) Kuka voi riisua siltä päällysvaatteen, kuka tunkeutua sen kaksinkertaisten purimien väliin? 14 (H41:5) Kuka on avannut sen kasvojen kaksoisoven? Sen hammasten ympärillä on kauhu. 15 (H41:6) Sen ylpeytenä ovat uurteiset selkäkilvet, kiinnitetyt lujalla sinetillä. 16 (H41:7) Ne käyvät tarkoin toinen toiseensa, niin ettei ilma välitse pääse. 17 (H41:8) Ne ovat toisiinsa liitetyt, pysyvät kiinni erkanematta. 18 (H41:9) Sen aivastus on kuin valon välähdys, sen silmät ovat kuin aamuruskon silmäripset. 19 (H41:10) Sen kidasta lähtee tulisoihtuja, sinkoilee säkeniä. 20 (H41:11) Sen sieramista käy savu niinkuin kihisevästä kattilasta ja kaislatulesta. 21 (H41:12) Sen puhallus polttaa kuin tuliset hiilet, ja sen suusta lähtee liekki. 22 (H41:13) Sen kaulassa asuu voima, ja sen edellä hyppii kauhistus. 23 (H41:14) Sen pahkuraiset lihat ovat kiinteät, ovat kuin valetut, järkkymättömät. 24 (H41:15) Sen sydän on valettu kovaksi kuin kivi, kovaksi valettu kuin alempi jauhinkivi. 25 (H41:16) Kun se nousee, peljästyvät sankarit, kauhusta he tyrmistyvät. 26 (H41:17) Jos sen kimppuun käydään miekoin, ei miekka kestä, ei keihäs, ei heittoase eikä panssari. 27 (H41:18) Sille on rauta kuin oljenkorsi, vaski kuin lahopuu. 28 (H41:19) Ei aja sitä pakoon nuoli, jousen poika, akanoiksi muuttuvat sille linkokivet. 29 (H41:20) Kuin oljenkorsi on sille nuija, keihästen ryskeelle se nauraa. 30 (H41:21) Sen vatsapuolessa on terävät piikit, se kyntää mutaa leveälti kuin puimaäes. 31 (H41:22) Se panee syvyyden kiehumaan kuin padan, tekee meren voidekattilan kaltaiseksi. 32 (H41:23) Sen jäljessä polku loistaa, syvyydellä on kuin hopeahapset. 33 (H41:24) Ei ole maan päällä sen vertaista; se on luotu pelottomaksi. 34 (H41:25) Se katsoo ylen kaikkea, mikä korkeata on; se on kaikkien ylväitten eläinten kuningas."