1 Aasafin mietevirsi. Miksi sinä, Jumala, hylkäsit meidät ainiaaksi, miksi suitsuaa sinun vihasi laitumesi lampaita vastaan? 2 Muista seurakuntaasi, jonka muinoin omaksesi otit, jonka lunastit perintösuvuksesi. Muista Siionin vuorta, jolla sinä asut. 3 Ohjaa askeleesi ikuisille raunioille. Vihollinen on raiskannut kaiken pyhäkössä.
4 Sinun vihollisesi huusivat kokoushuoneessasi, he pystyttivät omat merkkinsä merkeiksi sinne. 5 Näytti, kuin olisi tiheässä metsässä kirveitä heilutettu korkealle. 6 Niin he löivät kaikki sen veistokset kirveillä ja nuijilla rikki. 7 He pistivät sinun pyhäkkösi tuleen, he häväisivät, panivat maan tasalle sinun nimesi asumuksen. 8 He sanoivat sydämessään: "Me hävitämme heidät kaikki tyynni". He polttivat kaikki jumalanpalvelushuoneet maasta.
9 Merkkejämme me emme näe, ei ole enää profeettaa, eikä ole joukossamme ketään, joka tietäisi, kuinka kauan-. 10 Kuinka kauan, Jumala, vihollinen saa herjata, vihamies pilkata sinun nimeäsi lakkaamatta? 11 Miksi pidätät kättäsi, oikeata kättäsi? Vedä se povestasi ja hävitä heidät.
12 Jumala on minun kuninkaani ammoisista ajoista, hän toimittaa pelastuksen maan päällä. 13 Sinä voimallasi halkaisit meren, sinä musersit lohikäärmeitten päät vetten päällä. 14 Sinä ruhjoit rikki Leviatanin päät, sinä annoit hänet ruuaksi erämaan eläinten laumalle. 15 Sinä puhkaisit kuohumaan lähteen ja puron, sinä kuivasit väkevät virrat. 16 Sinun on päivä, sinun on yö, sinä valmistit valon ja auringon. 17 Sinä määräsit kaikki maan rajat, sinä asetit kesän ja talven.
18 Niin muista tämä: vihollinen herjaa Herraa, houkkiokansa pilkkaa sinun nimeäsi. 19 Älä anna pedolle alttiiksi metsäkyyhkysesi sielua, älä iäksi unhota kurjiesi elämää.
20 Katso liittoasi. Sillä maan pimennot ovat väkivallan pesiä täynnä. 21 Älä salli sorretun kääntyä häväistynä takaisin. Kurja ja köyhä saakoot ylistää sinun nimeäsi.
22 Nouse, Jumala, aja asiasi. Muista, miten houkat herjaavat sinua kaiken aikaa. 23 Älä unhota vihollistesi huutoa, älä vastustajaisi melua, joka kohoaa lakkaamatta.